Pikku asusteita ja muuta mukavaa

Minulla on oma Lämmitä pikkuvarpaat -projekti. Ystäväni kysyi voisinko kutoa hänen vastasyntyneellensä myssyn ja tumput, ja oitis kävin ostamassa sitä ihanaa alpakkalankaa oikein lämpimänpunaisena (koska lämmin väri lämmittää ja kylmä jäähdyttää, ja vihreä rauhoittaa ja oranssi virkistää) (kai), ja kudoin melkein kokonaisen myssyn iltapäivän aikana. Sitten vasta mittailin teelmääni ja purin sen. Liian pieni. No, alpakkaa ei näytä haittaavan tällainen meno ollenkaan, niin että mennään nyt sitten eestaas vähän aikaa että löytyy sopiva koko.

Laittaisin kuvan jos jaksaisin nousta, kaivaa esiin kameran ja kutimen, säätää kameraa niin että se suostuu ottamaan kuvan tässä pimeydessä (syys, höh), laittaa kuvan koneelle ja sitten vielä odotella että tämä blogger jaksaisi ladata sen tänne. Eli en. Kuvitelkaa.

Lähetin kinnasneulan (ja toisenkin, mutta se nyt on sellainen rimpula tekele, heitä pois, Kaisa, jos et tee sillä mitään) Kerällä-blogin Kaisalle, ja heti kun olin sulkenut kuoren, muistin että minulla on kamera. Taas höh.

Ja sittenpä tuli mieleen, että olisi ehkä kiva jos Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla voisi myös myydä kiinnostuneille kinnasneulan. Kun kerran seuran teltalla käsitöitä näytetään ja ainakin yksi ystävä uhkasi ottaa kintaansa mukaan. Niin että voipa olla että huomenna jatkan sitäkin projektia ja väsään muutaman neulan, kun sitä omenapuutakin vielä on vaatimattomat pari oksaa.