Sadepäivän ratoksi

Joopajoo. Edellisen kerran kirjoittelin vielä ihan kesällä, mutta nyt on selvästi kyllä syksy. Koulukin alkoi maanantaina. Täällä sataa kuin saavista kaataen ja on satanut jo monta tuntia. Aamulla en huomannut ottaa sateenvarjoa mukaan, kun näytti ihan kauniilta, joskin pilviseltä säältä. Kun pääsin (puolentoista tunnin päästä, jee!) koulusta, satoi. Siitä pitäen onkin sitten tullut vettä enemmän tai vähemmän. Yleensä enemmän silloin kun joku tulee tai menee, että varmasti kastuisi.

Viime kerralla piti myös laittaa kuva niistä varpaanlämmittimistä, mistä puhuin tässä joku kerta, mutta koska tällä saa laitettua vain viisi kuvaa kerrallaan, ne jotenkin unohtuivat. Enkä olisi ehkä jaksanutkaan enää odotella seuraavia kuvia. Tässä siis:


Pieni myssy ja tumput. Alpakkaa kaksinkertaisena, väri mahdollisimman lämmin, kun kuulin, että pienellä ei lämmönsäätely oikein toimi.

Tämän neulegraffitin bongasin myös Verkarannasta, mutta kuva jäi laittamatta viime kerralla:


Sain Kaisalta
vaaleanvihreää papeirnarua. Kaisa, kyllä osasit todella yllättää! Mitähän siitä saisi aikaan? Paperinaru on minulle aika vieras materiaali, mitä nyt Näpsässä joskus tehtiin - jotain?

Innostuin kehräämisestä viime viikolla ja pyörittelin sitten samantien värttinällä koko vyyhdin ja kertasinkin sen vielä. Tässä:


Eikö vain ole jännän näköistä? Möykkyjä ja kireää siimaa vuoronperään, mutta kertaus näköjään vähän tasoitti sitä. Joitakin kohtia voisi melkein luulla langaksi! Tämä olis helsinkiläiseltä ystävältä joululahjaksi saatua raakaa villaa. Sille ei ole tehty muuta kuin otettu pois lampaan yltä. Ei pesty, ei kammattu. Kehräsin karstojen puutteessa suoraan tupsuista ja hyvin luisti.

Kuva-arvoitus: mikä tämä on?