Tänään

Kuulkaa, nyt on käynyt niin, että olen hukannut lankaa! Ostin viime kesänä alpakkalankaa yhden kerän, ja suunnittelin että hanskat, mutta missä on se nyt? Taustaksi täytyy sanoa, että yleensä tiedän varsin täsmällisesti missä lankani kuljeksivat. Jos joku nyt kysyisi, missä on se tämän postauksen Pelimanni-lanka, tietäisin heti sanoa että se on keittiön pöydällä (kai nyt kun tänä aamuna sen siihen etsin), ja kysymykseen "missä on se Italiasta tuotu silkkilanka", osaan suorilta sanoa että pienen pöydän reunalla huoneessani, mutta tämän alpakan kanssa on tapahtunut varsinainen katoamistemppu. Siitä ei ole minkäänlaisia muistijälkiäkään sen jälkeen, kun laitoin sen kuvan nettiin. Ehkä alpakka on varovainen ja haluaa pysytellä anonyyminä. Ehkä olen kutonut siitä jotain, enkä kuollaksenikaan voi muistaa mitä, saati sitten että olisin ylipäänsä käsitellyt sitä joskus. Ehkä se on kadonnut sinne samaan mustaan aukkoon mihin sukkien parit menevät pesukoneesta.

Havaintoja saapi ilmoitella kommenttilaatikkoon.

Lisää lankaa!

Onpas nyt lankaisa kuu. Meillä oli eilen käsityötapaaminen, johon tuli ennakkotiedoista poiketen vain kaksi ihmistä. Kolmaskin oli ilmoittautunut, mutta joutui koiravahdiksi eikä päässyt. Ehkä ensi kerralla, ei näin kesällä ole väliäkään. Suunnittelimme ensi viikon perjantaiksi seuraavaa käsityöiltaa. Tervetuloa sinne!

Ystävä oli ollut lomareissulla ja toi tuliaisina täysin yllättävästi Laurilan tilan vahvistettua villalankaa! Siinä on vielä lanoliinitkin tallella! Se tuoksuu lampaalta! Sitä on kaksi vyyhtiä ohutta lankaa! En tiedä mitä tekisin siitä, kun tuntuu etten raaski aloittaa sitä kun sitten se loppuu... Ehkä teen rohkeasti siitä polvisukat tai ison villahuivin. Tai villapaidan ainaoikeaa vironvillan kanssa (on suunnilleen samanpaksuista se). Tai sitten vain hipellän sitä pari viikkoa. Parasta olisikin, koska nyt tekeillä on akuutisti kirjava villatakki "Kojootti" sekä tumppupari, jolle pitäisi tehdä kaveriksi toinen pari.

Lankaa, lankaa!

Ostin tänään lankaa. Oli palkkapäivä. Nyt on 2050 g lisää lankaa kolmessa värissä. En ole koskaan ostanut niitä kymmenen lankakerän muovipusseja, mitä kaupoissa aina näkyy, mutta nyt ostin! Sokoksella myytiin isoveljeä alennuksella, joten ostin kullankeltaista ja sammaleenvihreää kilon kumpaakin. Ja olen ihan äimistynyt vieläkin. Sitä on niin paljon!

Mietin jo Sylviäkin, mutta se taitaa olla sen verran epäkäytännöllinen vaate kuitenkin, että tullee jotakin muuta sitten. Nyt mielessä liikkuu villatakki yhden lahjalangan kanssa, sellaisen punakirjavan. Katsotaan koska viitsin tehdä suunnitelmia edes...

Juustonpakkaajien perussääntö:

Juusto tulee sinun niin pakkaaman, ettei sitä saa käärittyä enää toista kertaa muoviinsa.

Nam.