sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Tohtori, onko tämä vakavaa?

Tässä on nyt ollut kaikenlaista... en ole ehtinyt kirjoitella ylimääräistä. Nytkin kai olisi parempi olla tekemässä koulutehtäviä, mutta ei, hän irkkaa ja kirjoittaa blogia :D.

Mutta se vakava, katselin tässä päivänä muutamana Kettu-ystäväni kanssa kaupan lankavalikoimia ja totesin järkytyksekseni, että kevään uusista väreistä silmääni kummasti miellytti mambon uusi pinkki (siis todella voimakkaan pinkki!) ja se todella kirjava (kelta-puna-vihreä-sininen) pätkävärjätty isoveli (vai 7veljestä? en muista, en katsonut vyötettä). Mitä minulle on tapahtumassa? Toki elämässä on nyt muitakin suuria muutoksia, mutta on tämä todella kummallinen sivuvaikutus!

Muutoksista puheenollen, aloitin viime syksynä irkkutanssin. Nyt katselin kevään lukujärjestystä sillä silmällä ja totesin että pääsen tasan 13.3. ja 27.3. tunnille, siis viime viikon tunnin jälkeen. Plääh. Siinä meni hyvä harrastus. Se alkoi viime tunnilla olla todella jännää, kun nyt keväällä alkoi jigin opettelu. Jig sopii selvästi minun rytmitajulleni paremmin kuin reel, jota opettelimme syksyllä. Reelissä piti aina muistaa hypätä ensin, jigissä astutaan ja hypätään eikä sen kanssa ole mitään ongelmia.

Langan kanssa olen ehtinyt sen verran tusata, että ystävälle menevistä villasukista toinen on valmis, ja toisesta puuttuu viitisen senttiä. Kuvia ei ole, kuka sitä nyt puolivalmista esittelee?

Seuraavat sukat on jo suunnitteilla. Mallin pitäisi olla niin helppo että viitsii aamubussissa puolinukuksissa kutoa ja kuitenkin niistä pitäisi tulla niin hienot että kehtaa antaa pois. En ehkä silti anna niitä pois, voihan sitä itsellekin kaunista kutoa. Siispä kaunista lankaa ja sileää neuletta, sillähän se onnistuu!

Oikeasti suunnittelin kyllä polvisukkia vikkelikuviolla tai komeita palmikoita. Katsotaan nyt.


No, tässäpä tämä. Koulu vie aikaa käsitöiltä eikä bussissa ehdi määräänsä enempää kutoa.

2 kommenttia:

Hehkuvainen kirjoitti...

Se on kyllä kurjaa tuo koulu, kun vie aikaa harrastuksilta! Pyh! Vastustan!

Mitä tulee omituisiin lankamieltymyksiin, tuo kuulostaa pahasti vakavalta aivovinksahdukselta - olet nyrjäyttänyt ne 80-luvulle ja neonväreihin :o! Joillakin tuo vaiva on jo kroonistunut, mutta sinulle toivon pikaista paranemista :D.

Metta kirjoitti...

Juu, vakavaa se kai on, ehkä jopa pysyvää. Tänään katselin ystävän pinkkiä villatakkia sillä silmällä... Eipä silti, katselin myös vihreää mekkoa sillä samalla silmällä.