sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Sekalaisia

Kävin saattamassa ystävät bussille ja jäin katsomaan kun vesi jäätyy. Tiellä oli lammikko joka oli auringon laskiessa juuri saanut vähän riitettä pintaansa ja ihmettelin pitkään kuinka jää valtasi alaa. Kaunista ja hypnoottista.

Koiranulkoiluttajat kyllä taisivat ihmetellä kun kykin lätäkön äärellä.








Värjäsin viime kesänä ystävän kanssa lankoja sillä kuuluisalla juomajauheella. Tässä on muutama värjäyserä, jossa vyyhdit olivat liian pitkiä keriä yksin. Onneksi saa apua kun pyytää hän.


Näitä on aika vähän, mutta ehkä tumppuihin sopivasti. Sitä ajatellen kerin aina kaksi suunnilleen samankokoista kerää (no joo, alussa meni vähän vinksalleen ja myöhemmin kerintäkireys vaihteli kovasti, mutta noin suunnilleen). Värit on ehkä oudot mutta outo on kutojakin, niin että sehän sopii.


Lentokoneessa suljettu pullo on muuten maan pinnalla tämän näköinen:



On vähän paine-eroa.


Tällaista tämä elämä on täälläpäin. Mitenkäs teillä?



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva kun noin hauskasti elämän pieniä ihmeellisyyksiä kuvailet. Jatka armahainen.

Metta kirjoitti...

Juu, jatkan toki. Heti joku päivä tässä...